Heinäveden reitin historiaa

Heinäveden reitti on yksi maamme valtakunnallisesti suojelluista kulttuuriympäristöistä. Kapeat mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät ja vanhat kanavat tekevät tästä yli satavuotiaasta reitistä ainutlaatuisen. Monien mielestä se on maailman kaunein vesireitti.

Heinäveden reittiä kuvaava tunnuslause “Heinäveden reitti – kappale kauneinta Suomea” otettiin käyttöön vuonna 1926.

Varistaival
Kerma
Karvio
Pilppa
Vihovuonne
Previous slide
Next slide

Kanavien rakentaminen

Reitin kanavointi aloitettiin 1800-luvun lopulla. Savonlinnan lähellä olevaa Oravin kanavaa alettiin rakentaa 1859. Kauniilla kanava-alueella toimi 1800-luvun loppupuolella rautaruukki, joka oli aikanaan Itä-Suomen huomattavimpia teollisuuslaitoksia.

Heinävedelle valmistui ensimmäiseksi vuonna 1896 Karvion kanava, joka yhdisti Suvasveden Kermajärveen ja avasi laivareitin Kuopiosta Heinävedelle. Sen jälkeen rakennettiin vuosina 1903-06 Vihovuonteen, Pilpan ja Kerman kanavat Kermajärven eteläpuolelle. Näin avautui laivareitti Haukivedelle ja Savonlinnaan.

Yhteys Juojärvelle syntyi vuosina 1911-16, jolloin rakennettiin Varistaipaleen ja Taivallahden kanavat. Näin ollen Heinäveden reitin kanavoimiseen meni noin 20 vuotta.

Varistaipaleen nelikammioinen kanava on pudotuskorkeudeltaan (14,5 m) Suomen korkein. Sulutus siinä kestää reilut puoli tuntia. Varistaipaleen kanava on ainoa, jossa on vielä miehitys. Muut kanavat ovat automatisoituja.

Matkustajalaivaliikenne

Kanavoinnin valmistuttua alkoi Heinäveden reitillä vilkas laivaliikenne. Siitä tuli pian suosittu matkailukohde. Varsinkin 1920-30 -luvut olivat matkailun kultakautta, jolloin laivat olivat täynnä matkaajia.

Heinäveden reitin valmistuminen vilkastutti Heinäveden laivanvarustusta: 1905 perustettiin Heinäveden höyryvenhe Osuuskunta, joka tilasi varkautelaiselta telakalta matkustajahöyrylaivan, joka valmistui 1906. Se ristittiin paikkakunnan mukaan Heinävedeksi. Heinävesi II valmistui vuonna 1907 ja 1908 hankittiin vielä Heinävesi III. Kallavesi-laivan nimi muutettiin vuonna 1917 Heinävesi IV:ksi.

Myöhemmin reittiä liikennöi Saimaan Laivamatkat Oy samoilla Heinävesi-laivoilla vuoden 1981 konkurssiinsa asti, jonka jälkeen reitillä jatkoi Roll-Laivat Oy.

Viimeisimpänä reitillä liikennöi uudelleen perustettu Saimaan Laivamatkat Oy. Ms Puijo liikennöi Kuopio-Heinävesi-Savonlinna -reittiä ja Heinäveden kanavaristeilyjä vuoteen 2021. Reittiliikenne on nykyisin päättynyt, risteilytoimintaa jatkaa Blue Lake Cruises.

IMG_20220629_145611
IMG_20220519_120858

Reitin kuuluisuuksia

Kuuluisuudet kuten esimerkiksi Savonlinnan ooperajuhlien perustaja, oopperalaulaja Aino Ackte ja säveltäjä Otto Kotilainen, rakensivat Heinäveden reitin varrelle huvilansa. Yksi sen ajan kauneimpia rakennuksia on vieläkin nähtävissä Koukunpolvessa, jossa reitti tekee 300 asteen käännöksen. Kalarikkaissa koskissa kokivat vieheitään mm. kirjailija Juhani Aho ja runoilija Eino Leino.

Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistot

Heinäveden reittiin liittyvät kiinteästi myös Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistot, jotka ovat uhanalaisen saimaannorpan kotivesiä. Koloveden muinaisista veneilijöistä kertovat alueelta löydetyt yli 5000 vuotta vanhat kalliomaalaukset.

IMG_20220519_120858
dav

Varistaipaleen kanavamuseo

Museo sijaitsee kauneudestaan kuulun Heinäveden laivareitin varrella Lintulan ja Valamon luostareiden lähellä. Varistaipaleen nelikammioinen sulkukanava ja museona toimiva entinen renkitupa ympäristöineen edustavat näyttävästi 1910-luvun rakentamis- ja puistotyylejä.

Museon päärakennukseen on koottu näyttely Heinäveden ja Juojärven kanavien vaiheista ja ulkorakennuksessa on esillä työvälineitä sekä -kuvia.

Museon aukioloaikoina kesällä Kanavamuseoon on vapaa pääsy.

Kanavien historiaa

Varistaival

Varistaipaleen kanava rakennettiin vuosina 1911-13. Se yhdistää Kermajärven Juojärveen yhdessä Taivallahden kanavan kanssa. Varistaival on pudotuskorkeudeltaan ja sulkujen määrältään Suomen suurin kanava; nelisulkuisessa kanavassa pudotuskorkeutta on 14,5 m. Pituutta kanavalla on 1100 metriä. Kanavan ylittävän kääntösillan alikulkukorkeus on 1,7 metriä. Varistaipaleen kanavan yläpuolella on kaunis avokanava.

Taivallahti

Kaksisulkuinen Taivallahden kanava rakennettiin 1911-14. Kanava sijaitsee lähellä Varistaipaleen kanavaa ja se yhdistää Juojärven ja Kermajärven yhdessä Varistaipaleen kanavan kanssa. Kanava on noin 800 metriä pitkä ja sitä ohjataan kaukokäytöllä Varistaipaleen kanavalta. Pudotuskorkeutta kahdella sululla on 4,95 – 5,45 metriä. Kanavan ylittävän kääntösillan alikulkukorkeus on 0,6 metriä.


Karvio

Karvion kanava rakennettiin 1895-96 ja se on Heinäveden vanhin kanava. Yksisulkuinen kanava yhdistää Kermajärven Suvasveteen, jota pääsee Kuopioon asti. Karvion kanava on 300 metriä pitkä ja pudotuskorkeutta sillä on 1,8 m. Kanavan yli kulkee valtatien 23 silta, jonka alikulkukorkeus on 11 m. Kanavan vieressä on Karvionkoski, joka on suosittu kalastuskoski.

Kerma

Kerman kanava rakennettiin 1903-05, jolloin valmistui myös kanavan yli kulkeva rullasilta. Yksisulkuinen 250 m pitkä kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Pilpan ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Kanavalinja kulkee Kermajärven ja Koskilahden välissä olevan kannaksen läpi. Pudotuskorkeutta kanavalla on 2,3 – 2,4 metriä. Kanavan ylittävän kääntösillan alikulkukorkeus on 4,4 metriä.

Vihovuonne

Vihovuonteen kanava rakennettiin 1903-05. Yksisulkuinen 250 m pitkä kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Pilpan kanavien kanssa. Kanava kaivettiin Vihovuonteen kosken länsipuolelle Kaivannonniemen halki. Pudotuskorkeutta kanavalla on 0,8 – 1,0 metriä. 

Vääräkoski

Vääräkosken avokanava on kilometri Vihovuonteen kanavasta Heinäveden reittiä alaspäin. Pituutta sillä on 140 metriä ja leveyttä 15 metriä. Kanavassa liikennöinti tapahtuu itsepalveluperiaatteella toimivien liikennevalojen avulla.

Pilppa

Pilpan kanava rakennettiin 1903-04. Yksisulkuisella kanavalla on pituutta 250 m ja pudotuskorkeutta 0,4 – 0,95 m. Se yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Kanava on rakennettu itäpuolelle Pilpan koskea.