Heinäveden reitin historiaa
Heinäveden reitti on yksi Suomen valtakunnallisesti suojelluista kulttuuriympäristöistä. Kapeat, mutkaiset vesistöt, saaristoinen järviluonto ja yli satavuotiaat kanavat tekevät reitistä ainutlaatuisen. Monien mielestä se on jopa maailman kaunein vesireitti.
Reitin tunnettu tunnuslause “Heinäveden reitti – kappale kauneinta Suomea” otettiin käyttöön vuonna 1926.
Kanavien rakentaminen
Kanavointi alkoi 1800-luvun lopulla. Ensimmäisenä valmistui Karvion kanava vuonna 1896, mikä avasi laivareitin Kuopiosta Heinävedelle.
Vuosina 1903–1906 rakennettiin Vihovuonteen, Pilpan ja Kerman kanavat, ja vuosina 1911–1916 valmistuivat Varistaipaleen ja Taivallahden kanavat.
Koko reitin kanavoiminen kesti noin 20 vuotta.
Varistaipaleen nelikammioinen kanava on pudotuskorkeudeltaan (14,5 m) Suomen korkein. Sulutus siinä kestää reilut puoli tuntia. Varistaipaleen kanava on ainoa, jossa on vielä miehitys. Muut kanavat ovat automatisoituja.
Matkustajalaivaliikenne
Kanavoinnin valmistuttua Heinäveden reitistä tuli suosittu matkailukohde. 1920–30-luvuilla laivat kulkivat täysinä, ja reitti oli yksi Itä-Suomen matkailun vetonauloista.
Heinäveden höyrylaivat – kuten Heinävesi I–IV – ovat osa reitin rikasta historiaa.
Laivaliikenne jatkui eri varustamoiden toimesta aina 2020-luvulle saakka. Kesällä 2025 risteilyliikenne käynnistyi uudelleen S/S Heinävesi -höyrylaivalla Savonlinnan ja Kuopion välillä.
Kansallispuistot
Reitin läheisyydessä sijaitsevat Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistot – uhanalaisen saimaannorpan kotivesiä.
Koloveden alueelta on löydetty yli 5000 vuotta vanhoja kalliomaalauksia, jotka kertovat muinaisesta veneilystä.
Reitin kuuluisuuksia
Heinäveden reitti on inspiroinut monia kulttuurivaikuttajia.
Oopperalaulaja Aino Ackte, säveltäjä Otto Kotilainen, kirjailija Juhani Aho ja runoilija Eino Leino viettivät aikaa reitin varrella ja kalastivat sen koskissa.
Koukunpolven 300 asteen mutka on edelleen yksi reitin kuvatuimmista paikoista.
Varistaipaleen kanavamuseo
Varistaipaleen kanavamuseo sijaitsee Varistaipaleen kanavan kupeessa, Lintulan ja Valamon luostareiden läheisyydessä.
Museossa voi tutustua Heinäveden ja Juojärven kanavien historiaan, työvälineisiin ja vanhoihin valokuviin.
Museoon on kesäisin vapaa pääsy.
Kanavat lyhyesti
Varistaival
Rakennettu 1911–1913
Suomen korkein ja suurin kanava (4 sulkua, pudotus 14,5 m)
Pituus 1100 m
Ainoa miehitetty kanava
Taivallahti
Rakennettu 1911–1914
Kaksisulkuinen, pudotus 4,95–5,45 m
Pituus noin 800 m
Kauko-ohjattu Varistaipaleelta
Karvio
Rakennettu 1895–1896
Yksisulkuinen, pudotus 1,8 m
Pituus 300 m
Vieressä suosittu Karvionkoski
Kerma
Rakennettu 1903–1905
Yksisulkuinen, pudotus 2,3–2,4 m
Pituus 250 m
Vihovuonne
Rakennettu 1903–1905
Yksisulkuinen, pudotus 0,8–1,0 m
Pituus 250 m
Vääräkoski
Avokanava, pituus 140 m
Liikenne toimii itsepalveluna liikennevaloilla
Pilppa
Rakennettu 1903–1904
Yksisulkuinen, pudotus 0,4–0,95 m